Ajokausi tuli sitten avattua lauantaina 25.5. KMC:n ja Mäntysen Ismon järjestämässä, jo perinteeksi muodostuneessa Kermaperseajo 2019 -tapahtumassa.
Ai että mikä kermaperse…? No siis ideana ryhmäajo, jossa ajetaan moottoripyörillä noin 100 mailia (todellisuudessa matkaa kertyi lähes 300 km), pysähdytään kolme kertaa munkki-kahveille ja syödään yksi lämmin ruoka. Matkan varrelle on valikoitu aina erilaisia kohteita mutta etukäteen niistä tai reitistä ylipäätään ei anneta osallistujille mitään tietoa.
Siispä aamulla klo 9 treffi- ja lähtöpaikkana oli Kasurilan Shell, jossa päivän ekat munkkikahvit. Ismo ja Pena ohjeistivat päivän kulkua, ja sitten lähdettiin matkaan yhdessä noin 60 muun motoristin ja lähes yhtä monen moottoripyörän kera.
Ensimmäinen etappi oli heti Siilinjärven Harjamäessä, jossa tutustuttiin sairaalamuseoon. Museossa esiteltiin sairaalan vuosikymmenten takaisia hoitomuotoja ja silloista välineistöä ja instrumentteja. Mielenkiintoista kyllä mutta onneksi ei ole tarvinnut hakeutua terveydenhoitoon noina menneinä vuosikymmeninä.
Matka jatkui ja Ismon vetämänä edettiin Nurmeksen suuntaan porukan viimeisinä Matti ja Eine, jotka pitivät huolta, että ryhmä pysyi kasassa. Kaveria kun ei jätetä, eikä varsinkaan kermapeboja. Oltiin muuten varmaan aika komea näky, kun matkattiin pitkässä letkassa mukana toinen toistaan isompia ja hienompia pyöriä. Ja meidän Bandit myös.
Matka taittui pitkin Pohjois-Savon maaseutua, kunnes vilkut päälle oikealle ja kurvattiin Ylä-Luostan kylässä vanhan, vaaleansinisen talon pihaan. Kyseessä oli kansakoulumuseo, jota ylläpiti yksityinen perhe. Mielenkiintoista vanhaa esineistöä talo täynnä, saattoi tuoda mieleen omiakin kansakouluvuosia. Muutama sata metriä tästä vanhasta koulurakennuksesta sijaitsi kesäkahvila, pihalla kanoja, kukkoja ja lampaita sekä yllätykseksi vieläpä mopomuseo. Siis ajatelkaa mitä ihmeellisiä paikkoja sitä onkaan… Paikan kesäkahvilassa arvatenkin nautittiin toiset munkkikahvit ja sitten taas matkaan, joka jatkui Rautavaaran suuntaan.
Ylä-Keyritty-järven rannalla sijaitseva Metsäkartano, hieno nuoriso- ja luontomatkailukeskus oli seuraava kohde, joka tuli vastaan aivan keskellä metsää kaukana joka paikasta. Siellä syötiin maukas lounas runsaasta noutopöydästä.
Ja taas matkaan, nyt Lapinlahden suuntaan. Ilmassa oli koko päivän ollut sateen uhkaa ja pitihän se alkaa sitten satamaan. Kevyessä sateessa saavuttiin Matin ja Liisan asemalle, jossa tarjolla viimeiset munkki-kahvit. Ismo jakoi kunniakirjat osallistujille ja porukka alkoi valumaan kukin omille kotimatkoilleen.
Tackar och pockar Ismo ja KMCkamut. Hieno päivä täynnä sellaisia kokemuksia, jotka ilman teitä olisi varmaan jäänyt kokematta. Ihmetuvalla taas nähdään.
Heli
Lisää Helin ottamia kuvia löydät täältä: https://www.kmcry.fi/kuvat/kategoria/kermaperseajo-2019